Tos, ku kattelin noita täl viikol räpsittyjä kuvia, ni huomasin, et meidän nuoriherra on ollut täl viikol aikasta ahkera askartelija. Muita muksuja se ei oikein enää huvita. Harmi juttu, ku mä tykkäisin tehdä niitten kans, vaikka mitä. Voi olla, et mä ehdottelen noitten isompien mielestä liian tylsiä ja helppoja juttuja tai sitten ne saa niistä tehdä ihan tarpeeks koulussa ja eskarissa. Lastentöistä vaan tulee paljon hienonpia.
Raketit
Töissä naapuri ryhmän lapset olivat tehneet ilotulitusmaalauksen puhallustekniikalla ja musta niistä tuli, niin kivan näköisiä, et päätin kysyä oliskos innokkaita puhaltelijoita kotona. Yksi innokas löytyi. Harmi vaan, et mul ei ollut, niin hyviä vesivärejä kotona kuin töis. Rempan työ ja hieman hailukaks, vaik hieno onkin. Kunnon värit on lisätty seuraavaan askarteluostoslistaan. Mustaan kartonkiin tiputetaan vesiväripisaroita ja sitten ne levitetään puhaltamalla. Mä käytin pojan pilliä. Hieman siin sylkikin roiskui, mut ei tahtia haitannut. Hieman erilainen tekniikkaa taas. Näitä olis ollut kiva tehdä töissäkin lasten kans, mut en viitsinyt samaa ideaa käyttää.
Kerhossa tehtyjä
Torstaina pojilla alkoi taas Vesisten kerho ja sieltä he toivat kotiin nämä hienot lintutaulut. Pitkästä aikaa myös nuorimmainen halusi mennä kerhoileen. Tää on kyl sellainen pikkuaskartelu jonka työpaikan lapsetkin vois nukkumisen jälkeen tehdä. Ne näyttää kivoilta tos meidän eteisen lipaston ovessa. Kiva idea!!
Lumiukkeli
Tänään ehtopäiväl Rempalla oli tylsää, ku isoveli oli mennyt serkuille, ni päätettiin tehdä keittiön ikkunaan lumiukkeli. Helppo ja nopea leikkaa liimaa- askartelu. Ensin leikattiin valkoisesta kartongista pallot. Kaikki pikkasen erikokoisia, mut se ei oo mikään välttämättömyys. Poika halus leikata neljä, koska se on nyt paras luku. Hän itse, kun täytti juuri neljä vuotta. Sitten liimattiin pallot päällekkäin. Pienin pallo oli tietenkin pää ja siihen leikattiin huopakankaasta lakki, liimattiin silmät ja kartonkinenä. Huopakankaasta tehtiin myös kaulahuivi, johon tehtiin leikkaamalla hapsut päihin. Sitten piirrettiin napit ja valmista tuli. Muistaakseni näitä lumiukkoja tein viime talvena lasten kanssa töissä. Tänä vuonna töihin löysin lumiukkoidean meidän Tampin eskarista. Pyysin oikein mallin sieltä lainaan. Pitääkin ottaa ens viikol kamera mukaan töihin, niin saa niistäkin kuvia.
Tää meidän lumiukkeli saa kuulema huomenna seuraa, kun Remppa päätti, et tekee sit toisen. Eka lumiukkeli on liian yksinäisen näköinen.
Lumiukko iltasella katselevi kuuta,
nenä sen on porkkanasta ja kädessä on luuta.
Lumiukko itseänsä jättivahvaks` luuli.
Aurinkoinen vahvempi on, kertoi sille tuuli.
Lumiukko narskahteli: Mua ei kukaan voita!
Kuuhut kuiskas taivahalta: Hiljaa olla koita!
Aamusella aurinkoinen päivänsäteen heitti,
porkkanan ja varsiluudan lumisohjo peitti.
