Vielä olis viikko toukokuuta jäljellä. Kevät oli ja meni vauhdilla. Lämpimät kelit yllättivät ihan yks kaks. Kauhia tappelu poikien kaa, et osasivat luopua pitkistä kalsareista =D. Kaikkea kivaa mahtui toukokuuhun ja vielä tulevana viikkonakin on luvassa kaikenlaista.
Meidän toiminta torstaista olenkin jo kirjoitellut. Meidän viherpeukaloiden taimitarha kasvaa, mut ei voi oikein hyvin. HÖH…taimista tulee pitkiä ja hentovartisia ja sit ne katkeilee, vaik kuinka yritän niitä tukea. Luultavasti tää tyttö ostaa kaupasta parempia taimia ja ens vuonna aloittaa hieman aikasemmin noi kylvöhommat. Eipä tartte ukkelin ainakaan ens vuodeks vielä kasvihuonetta väkästää ja onneks mä en ehtinyt tehdä elettäkään minkään kasvimaan suhteen.
Tarkoitus olisi täs lähiaikoina käydä ostelemas pihakukkia ja laittaa niitä pihan kaunistuksiksi. Noi kukkapurkit vaan ovat vielä hieman vaiheessa. Autonrenkaiden kumiosia pihalta löytyy jo, mut muuten on tekeminen hieman tyssänny. No…täl viikonloppuna sain ostettua jo niihin tulevan värin, et kyl ne vielä tän vuoden puolla valmistuvat. Pihalle pitäis muutenkin ostaa jotain kivoja pensaita ja tietysti marjapensaita.
Äitienpäivää vietettiin lepposasti sekä kotona, että mummin luona. Tälläisiä ihanuuksia mä sain lapsilta
Tämä kortti ja kukkanen oli meidän 4-v:n hoidossa tekemä/kasvattama.Kyl noi lasten itse tekemät on kaikkein parhaita lahjoja. Kortin ideakin on kiva. Pitää laittaa mieleen ens kautta varten, jos vaikka käyttäis sitä töissä. Kortin teksti on aivan ihana ja varsinkin viimeinen Rempan toteamus on niin TOTTA. Kyl mun pikkuinen äitinsä tuntee!!
Kukkasenkin oon saanut vielä toistaiseksi pysymään hengissä ja kasvamaan mukavasti. Siirsin sen jopa toiseen purkkiin kasvamaan ja se on saanut mahdottoman hienon tukijutun itselleen. Toivottavasti nähtäis tänä kesänä myös kukkia siinä. Pieniä vaikeuksia pojalla oli pitää kukka piilossa. Ensin hän meinas viedä sen piiloon halliin, mut onneks siel oli neuvottu viemään se mamman luo. Siel toimii toi kastelu ja hoito hieman paremmin kuin hallissa iskän ja sedän hoivissa. Äitihän ei tietenkään tiennyt asiasta yhtään mitään, ku piti koko matkan silmiä kiinni ajaessaan hoidosta kotiin lahjan antajan istuessa lahja sylissä vieressä. Ihana MURU!!
Eskaripoika piti myös tarkkaa vahtia, että hänenkin lahjansa pysyi visusti piilossa ennen äitienpäivää. Tästä lahjasta mul ei todellakaan ollut mitään havaintoa ennen kuin se mulle ojennettiin. Sieltä putkahti esiin tälläisiä ihanuuksia.
Taas on kortissa mulle aivan uusi toteutus ja kortissa oleva kuva on juuri mun näköinen. Noh…ehkä mul on hieman enemmän hiuksia =D. Myös kortin teksti on ihana.
Liinasta poika selitti, et sitä oli tosi raskas tehdä, mut kuitenkin ihan kivaa hommaa. Liinan kuvassa on äidin auto. Pienenä uudistuksena Tamppi oli laittanut siihen kattoikkunan, kun naapurinkin autossa on sellainen. Voi ihanuus noita lapsia. On mahtavaa olla äiti ja varsinkin noin kauhian ihanille lapsukaisille. En vaihtais äitiyttä ja lapsiani mihinkään, vaik välillä uhkaankin myydä heidät kirpputorilla =D.
