Jatketaas vielä siitä isinpäiväkortista, ku hieman jäi kesken. Oon vielä aikas tumpelo tän blogin kans, mut eiköhän se tästä ja omaks ilokseni kirjoittelen.
Spraymaalin jälkeen kortin annettiin kuivua ja sen jälkeen lisättiin vielä hieman koristeita siihen. Meidän 11v tytöltä löyty paljon kaikenlaisia kivoja plingpling-juttuja koristeiks ja myönnetään, et kyl niitä omaskin säilös oli. Paljon käytettiin eri värisiä ja muotoisia helmiä, mut mukaan mahtui myös paljetteja ja valkoisia pikkukiviä.
plingpling
Töissä lasten kanssa ei laitettu näitä plingpling-juttuja ollenkaan ja kuitenkin korteista tuli tosi kivoja ja/tai erilaisia. Kortit tuli myös tosi nopeesti valmiiksi ja porukan pieninkin ipana osasi kortin valmistaa. Voi siis ylpeänä isälle esitellä omatekoista korttia.
Ainoa miinuspuoli tähän korttiin liittyen oli toi sprayaaminen. Sisällä sitä ei voinut tehdä, kun maali tuoksui voimakkaalle ja ulkonakin oli vaikeuksia löytää sellainen paikka mihin ei sataisi ja voisi jättää vielä kortin vähäks aikaa kuivumaan.
Mä tein korttiin kotona vielä Maailman paras-lapun. Tulostin tekstin. Hieman koristelin lappua ja laitoin tekstin päälle hileliimaa. Lappua en liimannut mitenkään korttiin kiinni. Töissä taas tää lappu laitettiin roikkumaan kultalangalla pokaalin sangaan kiinni ja siihen oli jokainen lapsi kirjoittanut oman nimensä. Kotona nää laput ei olleet kauheen kauniita, joten siks jätin ne irtonaiseksi. Tais loppua ideat ja mielenkiinto.
Maailman paras iskä
Vaari sai samanlaisen kortin ja ajatteli kehystää sen ja laittaa seinälle. Ei oo kuulema koskaan ennen saanut pokaalia. Tais siis tykätä. Iskä taas kovasti ihmetteli, et missä välissä me oltiin ehditty tollainen väkästää, ku oli kuulema pitänyt meitä silmäl. Luuli saavansa salaisuuksia selville ennen isänpäivää :happy:
